Rokotekeskustelu -aikamme ilmiö

(Tällä kirjoituksella en ota kantaa siihen, pitäisikö ihmisten rokottaa tai jättää rokottamatta. Se on asia, joka on jokaisen ihmisen itsensä päätettävissä ja kunnioitan jokaisen valintaa. Kerron lähinnä omasta kokemuksestani ja otan kantaa kuumana käyvän rokotekeskustelun piirteisiin.)

Olen seurannut jo jonkin aikaa sosiaalisessa mediassa aktiivisena vellovaa rokotekeskustelua ja todennut, että se on jollain tapaa aikamme ilmiö. Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat ja rokotemyönteiset ihmiset tuntuvat asettuvan vahvasti omiin leireihinsä ja näiden leirien välillä käy keskustelu, jossa ei pitkään aikaan ole tulla enää esiin mitään uutta. Rokotteiden puolustajilla on samat vanhat argumentit ja perustelut, yhä uudelleen. Rokotteiden vastustajien näkemyksiä ei haluta kuunnella, heidät halutan lytätä, välillä hieman kovinkin ottein. Yhteistä molemmille leireille tuntuu olevan, että asia nähdään kovin mustavalkoisena, vain omien linssien ja totuuden läpi. 

Itse en ole osallistunut tuohon keskusteluun kovin aktiivisesti. Ei minulla ole ollut tuotavana keskusteluun juurikaan mitään uutta, vain oma kokemukseni. Muutaman kerran olen suuni avannut ja mikään niistä kerroista ei ole varsinaisesti kannustanut jatkamaan rokotekeskustelua.
Toinen syy, miksi en osallistu rokotekeskusteluun kovin aktiivisesti: En ole perehtynyt asiaan riittävästi. Tunnustan sen suoraan. Ihailen sitä, mitä näen netin rokotuskriittisten keskusteluryhmissä: Asiaan perehtyneitä ihmisiä, jotka todella ovat lukeneet läksynsä. Ryhmiin kuulumalla minulla on ollut mahdollisuus perehtyä asiaan itsekin, tarjolla on ollut runsaasti tutkimustietoa. Jonkin verran olen niitä lukenut ja se on riittänyt minulle. Mutta ollakseni todella pätevä käymään rokotekeskustelua kaikin olemassa olevin argumentein, tunnen että minun pitäisi tietää vielä enemmän.

Tähän väliin kerron oman tarinani, joka ei sisällä mitään dramaattisia yksityiskohtia tai käänteitä, mutta valottaa sitä miten minä päädyin rokotekriittiseksi henkilöksi. Oli vuosi 2013, olin raskaana, odotin neljättä lastani. Kolmannen lapsen syntymän jälkeen olin kokenut voimakkaan ja ravistelevan henkisen heräämisen, johon kuului tietoisuuden avartuminen monella tasolla. Aloin yhtäkkiä nähdä ja ymmärtää asioita, joita ennen en tiennyt olevan olemassakaan. Ennen lasten saantia olin hankkinut itselleni sairaanhoitajan koulutuksen. Koulussa ei rokotuksiin perehdytty sen syvällisemmin eikä niihin ainakaan tarjottu minkäänlaista kriittistä näkökulmaa. Itse en kyseenalaistanut silloin mitään koululääketieteen saralle kuuluvaa enkä juuri tähyillyt vaihtoehtoisiin suuntiin. Jälkeenpäin ajatellen koen, että elin nähden asiat vain kapean putken läpi enkä tajunnut putken tarjoaman näköalan ulkopuolella olevan jotain muutakin, jota minun ehkä pitäisi huomioida. Synnytin kolme ensimmäistä lastani täydellisen tyytyväisenä siihen, että sain tehdä sen sairaalassa kaikkien kivunlievitysmahdollisuuksien ja tukitoimien keskellä. Ajattelin, että miksi ihmeessä kieltäytyisin puudutteista ja muista menetelmistä, kun niitä kerran on saatavilla. Kolme vanhinta lastani rokotettiin rokotusohjelman mukaan, ikinä en kyseenalaistanut asiaa millään tavalla. Uskoin sen olevan lasteni parhaaksi. Luulen, että siihen aikaan joku rokotuskriittinen luomusynnyttäjä olisi pöyristyttänyt minua aika tavalla.
Kunnes sitten, jotain tapahtui. En osaa syyttää muuta kuin omaa ”heräämistäni”, jonka jälkeen aloin nähdä monet asiat eri valossa. Se tuntui kuin heräämiseltä pitkästä unesta. Pikku hiljaa silmiini alkoi osua yhä luomumpia tapoja elää ja ne herättivät jotain minussa. Perustin jopa oman luomukaupan, mutta silloinkaan en vielä ollut kohdannut mitään rokotuskriittisyyteen viittavaa. Rokotuskriittisyys oli minulle täysin vieras käsite enkä edelleenkään ajatellut rokotteista valtavirrasta poikkeavasti.

Kun odotin neljättä lastani, olin kulkenut henkisen kasvun polkua jo jonkin aikaa. Olin oppinut paljon oman intuitioni kuuntelusta ja mitä enemmän sitä kuuntelin, sitä voimakkaampia viestejä se minulle toi. Raskauden loppupuolella aloin saamaan vahvaa sisäistä viestiä, joka kertoi minulle: ”Tätä pian syntyvää lasta et voi rokottaa.” Hämmästyin. Tämä oli minulle aivan uutta, koska en ollut ikinä kyseenalaistanut rokotteita millään tavalla. Kuulin tuon saman viestin uudestaan ja uudestaan ja lopulta aloin etsiä tietoa internetistä. Halusin ymmärtää, mitä rokotteissa voisi olla sellaista, miksi niitä pitäisi varoa. Yllätyin siitä, miten paljon tietoa oli tarjolla ja miten paljon rokotekriittisiä ihmisiä oli olemassa. Perehdyin asiaan lukemalla ihmisten kokemuksia ja tarjolla olleita tutkimuksia, erilaisia sivustoja. Aloin ymmärtää rokotuksista myös toisen, vaietumman puolen ja sen viisastuttamana sekä voimakkaan sisäisen ääneni ohjaamana en voinut antaa rokotuttaa neljättä lastani (jonka muuten synnytin omasta tahdostani täysin luomuna, käyttäen kivunlievityksenä synnytyslaulua ja akupisteiden painamista). Tämän jälkeen keskeytin myös kolmen vanhemman lapseni rokotusohjelmat ja toistaiseksi en ole niitä jatkanut. Koen, että sen suhteen voin aina muuttaa mieleni, mutta toistaiseksi en ole halunnut niin tehdä.

Aiheen ympärillä vellovaa keskustelua seuratessa on voinut todeta, että rokotuksista kieltäytyjiä pidetään lähes rikollisina, tai ainakin vaarallisina ja vastuuttomina laumaimmuniteetin tuella ratsastavina rikkureina, jotka ajattelevat vain itseään. En voi puolustaa kuin itseäni, koska kaikki rokottamatta jättävät tekevät valintansa eri syistä ja taustoista käsin. Omasta puolestani sanon, että luotan omaan sisäiseen tietooni ja intuitiooni enemmän kuin mihinkään tarjolla olevaan tutkittuun tietoon. Annan omalle intuitiolleni sen arvon, joka sille kuuluu: Sen ohjausta kuuntelen ohi kaiken muun maailman taustahälyn ja luotan siihen. Tässä tapauksessa intuitioni puski kaiken tiedottomuuteni läpi sellaisella voimalla, etten voinut kun kiinnittää huomiota siihen. ”Älä rokota tätä lasta!” Miten voisin toimia sitä vastaan? Koen, että intuitioni varoitti minua, ties miltä se lapseni on pelastanut! Lisäksi uskon, että kukaan joka on opetellut elämään oman sydämensä ja intuitionsa ohjauksessa, ei voi toimia vastoin tuota ohjausta tuntematta tekevänsä jotain täysin pieleen.
Kolmen vanhimman lapsen rokotusohjelman keskeyttäminen taas ei ole ollut niinkään intuition äänen ohjaamaa, vaan lähinnä puhtaan rokotekriittisyyden seurausta. Tutustuttuani aiheeseen olen vain muodostanut rokotteista oman mielipiteeni. En koe niitä turvallisiksi ja en ole oikein varma koenko niitä edes kaikin puolin tarpeellisiksi. Minusta tuntui parhaalta keskeyttää rokotusohjelma toistaiseksi ja odottaa tilanteen kehittymistä. Mitä asian tiimoilta vielä tulee selviämään ja miten kauan maapallon väestön tietoisuuden kasvu tulee oikein kestämään (jonka jälkeen koko terveyden- ja sairaudenhoito sekä sairaudet yleensä tulevat heittämään ihan uudenlaisen kuperkeikan).

Samaan aikaan kun rokotuskriittisten joukko kasvaa (siltä ainakin minusta näyttää), media suoltaa pelkoa ruokkivia otsikoitaan ja rokotteita yritetään tuputtaa meille joka käänteessä. Itse näen tässä kaikessa suuren murroksen. Kuvainnollisesti mannerlaatat liikahtelevat ja törmäilevät tämän asian tiimoilta ja tutina on kovaa. Suoraan sanottuna en usko tämän kaiken olevan sattumaa, vaan uskon meidän elävän murroksessa jossa vanhat rakenteet ja uskomukset riisutaan, valheet ja petolliset kuviot paljastetaan ja koko maailmaa tulee muuttumaan näiden myötä. Muutos on hidasta, mutta se on nähtävissä. Tietoiset ihmiset kulkevat etunenässä, muiden heitellessä kiviä heidän niskaansa. Kunnioittakaa tien raivaajia vähän, heidän tehtävänsä on raskas ja haastava, mutta he tekevät sen kaikkien meidän hyväksi (lopulta).

Nähdäkseni aika moni rokotuksiin kriittisesti suhtautuvista on myös valtaväestöä tiedostavampi, mitä tulee terveydenhoitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. He osaavat vaalia omaa vastustuskykyään tavalla, joka suurelta osalta väestöä on täysin kadonnut. Moni hoitaa sairautensa vaihtoehtoisin hoitomenetelmin, luonnollisilla tavoilla tai yhdistellen niitä koululääketieteen tarjoamien apujen kanssa. He ovat usein hyvin perehtyneitä ravinnon merkityksestä hyvinvoinnin ja vastustuskyvyn kannalta ja rakentavat luonnollista vastustuskykyään jokapäiväisillä valinnoilla. Toki teen tässä hieman karkeita yleistyksiä, poikkeukset kun värittävät joukkoa iloisesti. Mutta silti voin kai hieman yleistäen todeta, että rokotteita puolustavat ihmiset ovat niitä, jotka ottavat rokotteensa, Buranansa, antibioottinsa ja prosessoidut elintarvikkeensa, ja kaikki käy mukavan helposti. Tähän ryhmään kuuluvat myös lisääntyvät allergiat, autoimmuunisairaudet ja tulehduskierteet. Syystäkin nämä ihmiset ovat huolissaan siitä, mitä kaikkia kamalia tauteja voivatkaan saada rokottamatta jättävien ihmisten toimesta! Heidän luonnollinen vastustuskykynsä on niin heikko, että sillä on vaikea väistellä maailmalta kantautuvia tauteja. 
(Ja vielä toistan: Tämä oli hieman yleistävää ja tiedän, että rokotteita suosivien joukossa on varmasti myös niitä toisenlaisia yksilöitä. Pääpiirteissään asia kuitenkin taitaa olla tämän yleistyksen mukainen.)

Itse kunnioitan ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet lähteä etsimään toisia totuuksia sen sijaan, että seuraisivat sokeina kaikkea, mihin meitä aivopestään vauvasta lähtien. Jos itse sairastuisin vakavasti, kysyisin neuvoa ja apua ensimmäisenä sellaiselta ihmiseltä.

Näen rokotekeskustelussa paljon kiihkoa. Näen siinä myös pelkoa, jopa vihaa. Sitä on todella raskasta ja ikävää katsella. Minua häiritsee rokotekeskustelussa vellova mustavalkoisuus, se että omasta totuudesta ei olla valmiita tinkimään edes millimetrin vertaa. Rokotteet ovat kaksiteräinen miekka ja sinänsä aiheena haastava, sen myönnän. Rokotteiden johdosta ihmisiä kuolee ja vammautuu, rokottamattomuuden takia ihmisiä sairastuu ja kuolee. Kumman leirin kärsijät ovat tärkeämmässä asemassa?
Rokotteiden puolustajat suoltaa samoja vanhoja argumentteja, jotka on kuultu jo sataan kertaan ja joista rokotteiden vastustajilla on ihan erilaista tietoa. Uskallan kuitenkin väittää, että rokotteita vastustavat ihmiset ovat joutuneet tutkimaan asiansa taustoja huimasti paljon enemmän kuin rokotusohjelman mukaan tallaavat mielipiteen huutelijat. Uskon, että rokotteita vastustavat ovat rokotteisiin liittyvistä asioista paljon tietoisempia ja jo siksi kuuntelisin heitä aika tarkkaan sen sijaan, että hyökkäilisin heidän päällensä keskusteluissa. Kuten sanoin aiemmin, en ole se asiaan perehtynein ihminen, mutta silti voin sanoa kaikkia minun kanssani väittelyyn lähtevälle, että lue ensin edes kaikki ne tutkimukset joita minä olen lukenut ja katsotaan sitten uudestaan.

Kuitenkin, jaan myös ymmärrykseni niitä kohtaan, jotka puolustavat rokotuksia nyrkit ojossa. Ymmärrän, koska olin itse joskus se ihminen. Olin joskus itse se ihminen, joka ei vain tiennyt, joka ei vain tiedostanut, joka ei vain tiennyt muusta eikä voinut sen takia nähdä mitään järkeä missään luomuhippeilyssä. Ymmärrän heidän valintojaan ja sen vuoksi en voi kun kunnioittaa niitä. Ei tulisi mieleenkään heittää heidän päälleen sellaista lokaa, joka rokotteiden vastustajat saavat koko ajan niskaansa. Kaipaan kuitenkin tuota samaa suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta näiltä rokotteiden puoltajilta. He varmasti ajattelevat tahollaan, että ”nuo eivät tiedä mitä tekevät”, tarkoittaen ihmisiä, jotka jättävät rokottamatta. Mutta entä jos, entä jos kaikki rokotteita vastustavat ajattelevat täysin samoin heistä, ”nuo eivät vain tiedä mitä tekevät”, ja ovat _ihan_yhtä_oikeassa_? Mitä jos sinä, lapsesi ja itsesi rokottava, et vain tiedä mitä olet tekemässä? Mitä jos sinä et vain tiedä tarpeeksi, mitä jos et vain tiedosta tarpeeksi? Suosittelisin myöntämään, että sellainenkin vaihtoehto on aina olemassa ja ottamaan sen huomioon ottaessani kantaa keskusteluissa rokotteiden puolesta. Mitä jos? Uskallatko ajatella sitä vaihtoehtoa? Mitä jos kaikki mitä olet oppinut ja uskonut terveyden- ja sairaudenhoidosta, onkin muunneltua totuutta? Entä jos onkin vielä jotain, jotain tärkeää, josta et tiedä? Mitä jos?
Olkaa avarakatseisia ja suvaitsevaisia, kunnioittakaa vastapuolta. Se on paras neuvo, jonka voin antaa. Minä en tiedä mikä on lopullinen totuus mistään, mutta sen tiedän että rokotteiden puoltajilla olisi paljon opittavaa rokotteiden vastustajilta ja julmuuteen asti kiihtyvä keskustelu netin palstoilla ei ole kenenkään etu.